Kevään myötä liikuntailo on alkanut palata. Toukokuun aikana olen käynyt vähintään kolmesti viikossa kävelyllä. Lisäksi parit lihaskuntojumpatkin on vedetty läpi, kun on satanut. Eli siis back in business ;)

Tänään tuli aika monta ajatusta mieleen. Koska olen huono niitä kirjallisessa muodossa jäsentelemään, niin pistän ne tähän listana (taas):

- omat sudenkuopat:

Voileivät. Vaikka päivällä syönkin kunnolla, niin voileivät tekee kauppaansa ihan kiitettävästi. Iltasyöminen pitää siis vaihtaa kevyempään, porkkanoihin, kurkkuun, omeniin. Tiedän, että on todella hankalaa luopua siitä kokonaan, joten yritetään edes pienenää kalorimäärää.

 Liikunnanjälkeinen syöminen. usein ajattelen, että kyllähän sitä nyt voi syödä, kun on liikuttu ja kulutettu energiaa. vaan tarkoitushan olisi kuluttaa enemmän kuin syö eikä syödä sitä mikä on kulutettu. Taas auttanee vaihto kevyempään syötävään.

Ruoka. eli siis kun olen tehnyt ruoan ja syönyt, ja jättänyt sen jäähtymään. siitä tulee napsittua lusikallinen jos toinenkin illan mittaan. Ja ennenuin humaankaan, olen vetäissyt toisen lautasellisen.  Tähän auttanee se, että heti ruoka jääkaappiin ja kun se on kylmä, niin pakkaseen. Saahan sen myöhemmin sulatettua.

Pulla. Mä pidän pullasta. Namskis! Ei auta, täytyy alkaa pitää "pullapäiviä", kuten lapsilla karkkipäiviä, mutta harvemmin.  Joka toinen viikko, ja olkoon vaikka perjantai, kun on tilipäivä. Sen kunniaksi voisilmäpulla.

Tämänhetkinen tilanne on 71,1 kg. eli vähän on tullut takaisin parhaimmista ajoista. suurimmaksi osaksi noiden yllämainittujen syiden takia. Vaikka blogia en olekaan päivittänyt, niin ruokapäikkyä olen pitänyt ja tutkaillut tarkemmin mielentilojani syömähimon iskiessä.  alan jo aika hyvin taas olla perillä siitä miksi syön silloin kun syön.  Seuraava askel olisi tehdä stoppi nykyisille pahoille tavoille.  Kesäkuun alussa tulee 2 vuotta siitä, kun aloitin.  8  kiloa on tippunut, mikä ei todellakaan ole hyvä tulos. Vähän harmittaa nyt, kun en ole säilyttänyt silloisia päikkyjä, että näkisin mitä muutosta on tapahtunut. Mutulla sanoisin, että hyvääkin on, olen lisännyt kasviksia, sekä keveympiä vaihtoehtoja. Pullaa syön paljon harvemmin.

Huomasin myös, että mulle tästä blogista ei juurikaan ole apua, en jaksa kahteen paikkaan kirjata syömisiä enkä liikkumisia. Tuskinpa täällä kovin vilkasta olen jatkossakaan, anteeksipyyntö lukijoille, jos niitä edes enää on. Koitan edes edistymisen raportoida sekä silloin tällöin ajatuksia kirjata.  Luen kyllä muiden blogeja, ja koitan kommentoida jotain älykästä.

Kovasti tsemppiä kaikille, muistakaa, että meitä on monta samassa veneessä :)

juuh, mulla oli salasana hukassa... no eipä täällä ole mitään tapahtunut, enkä ole asiasta stressannut... ei huvita... pääasia on, ettei paino ole noussut. eli nyt kun ottaisin vähän niskasta kiinni, niin jotain tapahtuisikin.. van kun ei hotsita... katellaan myähemmin...

No joo, tulihan sitä takapakkia taas, mutta "normaalissa" vaihtelussa pysyen. Eli tuosa 70 kg:n molemmin puolin. siinä se on nyt junnannut viikkotolkulla. Johtopäätös: näillä syömisillä ja liikunnalla kulutus on tasapainossa. Täytyy siis keventää syömistä, lisätä kasviksia ja kevyempiä syömisiä. Ja lisätä vähän liikuntaa.  Yskä vaivaa vielä, yritin lauantaina kuntopyöräilyä, mutta jäi kesken, kun alkoi ahistaa ja yskittää ihan toluttomasti. Katselen siis vähän aikaa vielä ilman. Tälle ja ensi viikolle on suunnitteilla herkuttelua: tällä viikolla laskiaispulla ja ensi viikolla täytekakkua. Niih, laskiainen on kyllä vasta ensi viikolla, mutta ei molempia herkkuja samalle viikolle..

Kevättä odotellen....

Viime viikolla iski nuha. Torstaina alkoi ja eilen vielä oli veto veks. Tänään olo on jo parempi, mutta yskä jäi vielä kaveriksi. viikonloppuna ei oikein ruoka maistunut ja vaikka vaaka taas näytti maanantaina armollisia lukemia, ei niihin ole uskominen. Pistin saman kuin edellisellä viikolla. Tälle viikolle taas odotellaan lievää nousua, kun liikuntakin on nyt jäänyt...tai hitot siitä, mutta eilen kun oli nälkä ja jopa ruokahaluakin, niin pistelin ison pinon....lättyjä!!!! Ja hillon kanssa. Hyvä minä!! No, purraan taas porkkanaa jatkossa, ja kyllähän mä saan syödä lättyja jatkossakin, kunhan ei sentään joka päivä...

Ensi viikolla olis kaiketi vapaata, jos tervehdyn, niin tarkoitus olisi vähän urheillakin.

Muuten on ruokavalio aika mallillaan ollut, porkkanaa, kaalia, yms. lukuunottamatta noita lettuja. Ja mikä positiivista, ei ole tehnyt mielei pullaa ja suklaata aikoihin...

No juuh, nyt mua hymyilyttää taas.  Paino alkaa olemaan alle 70 kg:n. Oikeastaan maanantaiaamuna vaaka näytti hyvinkin armollista lukemaa 68,9 mutta se johtui vain sunnuntai-illan siidereistä ja aika vähäisestä syömisestä. Tämän aamun tulos oli mielestäni oikeampi, ja sen merkkasin ylös.  Kummasti tuo alkoholi nestettä poistaa, minä olen seuraavana aamuna järjestään puoli kiloa keveympi, kun on tullut vähänkin otettua. Enkä sunnuntainakaan ottanut kuin 2 tölkkiä siideriä. Juu juu, on siinä kaloreita, mutta senpä takia söinkin vähän vähemmän, että eipä niitä liikaa tullut.

Eilen ja tänään olen syönyt ihan normaalisti, mutta kyllä tuo paino on taas laskusuunnassa ihan selvästi.  Kuntopyörääkin on tullut taas käytettyä, teen sen kevyen 20 minuuttisen 3-4 kertaa viikossa. Maaliskuun alusta viimeistään nostan 25 minuuttiin, tai jo aiemminkin, jos siltä tuntuu. Salaatit alkaa tulla korvista ulos, pitänee siirtyä porkkanaan ja kaaliin välillä.

Poistaessani vanhat kirjoitukset, poistin myös merkinnät mitoista. Eli nyt niitä ei ole enää entisiä mittoja misään ylhäällä, joten senttien tarkkuudella en pysty vertaamaan, mutta mielestäni vyötärö on kaventunut. Pistän tähän nyt mitat muistukseksi:

Mitat 3.2.2009:

vyötärö 86 cm

lantioa 107 cm

reisi 59 cm

Hittolainen, aamutohinassa unohtui puntarillakäynti. Aika utopistista meikäläiselle, mutta näin kävi. Iltasella nyt käväisin, mutta sitä ennen join n. puoli litraa vettä ja kävinhän mä päivällä syömässä nakkisoppaa ja ison kipon salaattia. Tämän päivä paino on kyllä arvailua, mutta ei se enmpää aamulla voinut olla, kun illalla näytti 70,6 kg.  Ääh sentään. Nykyään mulla on tapana kurkata vaakaan to-pe, että sais vähän vinkkiä, ja loppuviikosta näyttikin jo alle "maagisen" 70:n. Mitenkähän mä aina onnistun sen sitten viikonloppuna hilaamaan taas ylös???  En edes mussuttanut kovin kummoisia, kai se erittäin vähäinen liikunta vaikuttaa. Lauantaina kyllä rymsteerasin aika perusteellisesti, oikein hiki tuli, mutta onhan se selviö, että kyllä työpäivän aikana niitä askelia tulee paljon enemmän. Kun ei tässä kämpässä ole itä- eikä länsisiipeä ;)

Positiivista on taas se, että kuntopyöräily maittaa taas. Nyt jaksan jo paljon paremmin, kuin vielä pari-kolme viikkoa sitten. Viime viikolla polkaisin 15 minuuttia ihan huomaamatta, kun aiemmin alkoi henki loppua jo 5 minuutin kohdalla. Täältä tullaan taas :)

Että tämmöistä....

Jokaisella on varmasti omat keinonsa silloin kun herkkuhimo iskee päälle. Tai ainakin pitäisi olla, eihän hommasta muuten mitään tule.Samoin ylimääräinen napostelu jää väliin, kun on selvät pelisäännöt syömisten suhteen.

Tässä muutama omasta kokemuksesta hyväksi havaittu:

- namihimon iskiessä lue laihdutusblogeja ja sivuja. Pelkästään Vuodatuksessa on kymmeniä laihdutusblogeja, eiköhän sieltä pahimpaan hätään löydä luettavaa

-syö vain pöydän ääressä. Tämä hillitsee ainakin itselläni tässä koneen ääressä napostelua. Syömisten sijaan lasi vettä ajaa (no lähes ainakin) saman asian.

- ota ensiapuun hedelmä. Kourallinen viinirypäleita tai banaani käy jo itsessään lähes karkista.

-älä osta vierasvaraa. Jos et pysty pitämään näppejäsi erossa vieraspullista, älä osta. Harvemmin kukaan tulee niin yllättäen, ettei ehdi kaupassa käymään tai jotain pyöräyttämään. Ja jos tulee, niin tyytyköön kahviin, varsinkin jos tietävät emännän ja/tai isännän laihdutuksesta. Tai ylipäätään, jos on jotain mistä et pysty olemaan irti, niin älä osta semmoista. Kuten itselläni vaalea leipä. Jatkossa kaapista löytyy vain tummaa leipää, paitsi silloin tällöin kun anna itselleni luvan vaaleaan.

-salli itsellesi herkuttelu sopivin väliajoin. Vaikkapa kerran viikossa tai kaksi kertaa kuussa, mikä itsellesi sopii parhaiten. Näin pystyt paremmin välttämään lankeamisen "vääränä päivänä".  Päätä myös etukäteen mikä se päivä on, näin lipsumisen vaara pienenee.

EDIT: Yksi vielä tuli mieleen:

- tarkista ruokapäiväkirjasi. Tämä siis edellyttää, että sellaista pidetään ja tottahan me kaikki kunnon laihduttajat/elämäntaparemontoijat sitä tehdäänkin. Kun näet kuinka paljon jo olet kyseisenä päivänä syönyt, niin kummasti katoaa suklaanhimo ;)

Siinäpä niitä :) Huomiselta vaa´alta odotan ihan kelpo tulosta, sen veran hyvin olen pysynyt ruodussa. Loppuviikon liikunta jäi väliin, kun menkat tuli sotkemaan, toivottavasti eivät nyt sotke lukemia... Tunnen kyllä selvästi, että turvotusta on, mutta katsotaan nyt.

Päätin taas aloittaa vähän säännöllisemmän liikunnan. Minähän en siis ole mikään himoliikkuja, en varsinaisesti saa kiksejä kovasta rääkistä, mutta täytyy myöntää että tätä kirjoittaessani on varsin mainio olo. Noh, aloitin taas rauhallisesti ja otin 20 minuuttia kevyttä polkemista kuntopyörällä. Tähän pyrin nyt 3 kertaa viikossa sekä vähän lihaskuntoliikkeitä, vähintään 2 kertaa. Jos jumppaan oman pään mukaan, niin yhdistän molemmat samalle päivälle, jos videon kanssa, niin sitten yksinään.  Otin vielä parin minuutin tiukat pyörähdykset. Sain joskus kaupanpäällisen semmoisen pyörivän pyöreän laudan ja ai että teki gutaa :) Tuntui tosi hyvältä kyljissä, en ollut huomannutkaan miten jumissa ne oli. Samoin lavoissa ja olkapäissä, kun käsillä otin kunnolla vauhtia edestakaisin. Paria minuuttia enempää en jaksa.

Jännä homma tässä liikunnassa on kyllä se, että mässytyshimo kyllä häviää. Vaikka tekisi vähemmänkin, ei aina tarvitse näköjään lähteä tunnin hikilenkille. Täytyy seuraavan kerran kun herkkuhimo iskee, niin polkaista vaikka 5 minuuttia ja katsoa tekeekö vielä mieli nannaa. Pikku vinkkinä vaan ;)

Torstain kunniaksi kurkkasin vaakaan ja ihan hyvältä taas näyttää. Kohta ollaan taas jo kerran saavutetussa lukemassa...

Omien heikkouksien tunnistaminen on tärkeää, jotta voidaan miettiä miten voidaan välttää lankeaminen.
Mulle kompastuskivi aiemmin oli pulla.  Aina teki mieli pullaa ja usein sitä söinkin. Nyt on pullanhimo aika hyvin hallussa, mutta tilalle on tullut viime aikoina leivänmussutus. Joskus saattaa illalla menna 4-6 viipaletta
vaaleaa leipää. Kaiken muun syömisen lisäksi. Ja jos yhdessä voileivässä on n. 200 kcal niin arvaahan sen mitä siitä seuraa.
Päätin, että siihen on tultava stoppi. Ja kun ei kerta leipä pysy kaapissa, niin ei osteta sitä sinne. Tästä lähtien vain ruisleipää, sitä kun ei tule mussutettua ylettömästi.  Mutta jotta elämä ei menisi liian ankeaksi, niin kerran-pari kuussa on lupa nauttia myös vaaleasta leivästä :)

Minun kultainen ohjeenihan on, että kaikki on sallittua, mutta kohtuudella.

(Koitan keksiä tähän nyt hiukan fiksumpia kategorioita)